Kansainväliset sopimukset turvaavat paremmin kuin henkilömiinat

Lukijan mielipide| Ottawan sopimuksen ytimessä on siviilien suojelu sekä sodan aikana että sen jälkeen. Globaalisti henkilömiinojen uhreista liki 80 prosenttia on siviilejä ja heistä puolet lapsia

Petteri Orpon (kok) hallitus esittää henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomista. Henkilömiinat tai niin kutsutut jalkaväkimiinat ovat uhrien laukaisemia, summittaisia räjähteitä. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltää sekä summittaisten aseiden käyttämisen että summittaiset hyökkäykset, jotka vaarantavat siviilien hengen. Tahalliset ja summittaiset hyökkäykset, jotka tappavat siviilejä, ovat sotarikoksia.

Ottawan sopimus kieltää henkilömiinojen käytön, valmistuksen, varastoinnin ja siirtämisen. Tällä hetkellä sopimuksen on allekirjoittanut 165 valtiota.

Sopimuksen ytimessä on siviilien suojelu sekä sodan aikana että sen jälkeen. Globaalisti henkilömiinojen uhreista liki 80 prosenttia on siviilejä ja heistä puolet lapsia. Räjähtämättömät miinat tappavat ihmisiä sekä estävät laajojen alueiden palautuksen maanviljelys- ja asumiskäyttöön vielä vuosikymmeniä sodan jälkeen.

Suomessa poliitikot perustelevat Ottawan sopimuksesta lähtemistä kansallisella turvallisuudella. Ammattilaiset kuitenkin pitävät miinaa vanhentuneena ja tehottomana aseena. Esimerkiksi maanpuolustuskorkeakoulun professori Janne Mäkitalo on todennut, että henkilömiinat on saatu korvattua moderneilla aseratkaisuilla. Myös Punaisen Ristin kattava tutkimus osoittaa, että henkilömiinojen näennäinen sotilaallinen hyöty on selvästi pienempi kuin niiden aiheuttama humanitaarinen haitta.

Asenteet Ottawan sopimusta kohtaan ovat muuttuneet nopeasti. Puolustusvaliokunta lausui keväällä 2023, että sopimuksesta irtautuminen olisi merkittävä muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikan asevalvontalinjassa ja kyseenalaistaisi roolimme johdonmukaisena ulkopoliittisena toimijana. Valiokunnan mukaan irtautuminen olisi kielteinen signaali tilanteessa, jossa Venäjä ja Kiina haastavat kansainvälisiä sopimuksia ja pyrkivät aiheuttamaan säröjä EU:n ja Naton sisällä.

On mahdotonta toimia vastuullisesti ja käyttää henkilömiinoja.

On ristiriitaista, että Suomen ulkopoliittinen johto korostaa sääntöperustaisen järjestyksen merkitystä, mutta on samaan aikaan valmis murentamaan järjestelmää. Itärajaa koskeva poikkeuslaki ja Ottawan sopimuksesta irtautuminen ovat esimerkkejä samasta ilmiöstä.

Suomi rakentaa itsestään narratiivia vastuullisena miinoittajana. Todellisuudessa on mahdotonta toimia vastuullisesti ja käyttää henkilömiinoja.

Mikäli Suomi päättää irtautua sopimuksesta ja ottaa henkilömiinat käyttöön, kohtaamme myös poliittisesti kiusallisen kysymyksen siitä, mistä miinoja hankitaan. Ottawan sopimuksen osapuolet eivät saa ostaa eivätkä myydä miinoja. Ryhdymmekö itse kansainvälisten normien vastaisen aseen tuottajaksi tai myyjäksi?

Miinojen käyttöönotto veisi Suomea ison harppauksen kauemmas läntisestä arvoyhteisöstä. Kansallisen turvallisuuspolitiikan ailahtelut eivät saa horjuttaa sopimusta, jonka taustalla on vuosikymmenten pitkäjänteinen rauhantyö ja globaali yhteisymmärrys.

 

Roosa Helenius

kampanjakoordinaattori

International Campaign to Ban Landmines Suomi (ICBL Suomi)

Frank Johansson

toiminnanjohtaja

Amnesty International

Suomen osasto