YK:n Ihmisoikeusneuvosto lähettää historiallisen viestin valtioille, jotka harkitsevat miinakieltosopimusta uudelleen
(Geneve, 14. huhtikuuta 2025) – YK:n ihmisoikeusneuvoston ensimmäinen henkilömiinoja koskeva päätöslauselma tukee kriittisellä hetkellä vahvasti pitkäaikaista kansainvälistä sopimusta, joka kieltää henkilömiinat, Human Rights Watch sanoi tänään. Neuvoston päätöslauselma 58/22 henkilömiinojen vaikutuksesta kaikkien ihmisoikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen, hyväksyttiin ilman äänestystä 4. huhtikuuta 2025, kansainvälisenä miinatoiminnan ja miinatietoisuuden päivänä.
Maaliskuusta lähtien viisi Euroopan maata on ilmoittanut aikovansa vetäytyä vuoden 1997 miinakieltosopimuksesta, samalla kun Yhdysvaltain hallituksen tukileikkaukset ovat häirinneet miinanraivausoperaatioita ympäri maailmaa ja vaarantaneet siviilien hengen.
"YK:n ihmisoikeusneuvoston henkilömiinoja koskeva päätöslauselma, jota maat ympäri maailmaa tukevat, lähettää selkeän viestin siitä, että nämä aseet loukkaavat perusihmisoikeuksia", sanoi Human Rights Watchin apulaiskriisi-, konflikti- ja asejohtaja Mary Wareham. "Miinakieltosopimuksesta eroamista harkitsevien maiden tulisi harkita uudelleen, kun otetaan huomioon henkilömiinojen siviileille aiheuttama tuhoisa pitkän aikavälin riski sekä kiellon maailmanlaajuinen tuki."
"Miinakieltosopimuksesta eroamista harkitsevien maiden tulisi harkita uudelleen, kun otetaan huomioon henkilömiinojen siviileille aiheuttama tuhoisa pitkän aikavälin riski sekä kiellon maailmanlaajuinen tuki." -Mary Wareham
Päätöslauselma kehottaa YK:n ihmisoikeusvaltuutettua raportoimaan henkilömiinojen vaikutuksista "kaikkien ihmisoikeuksien toteutumiseen, painottaen erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia". Se käynnistää vuorovaikutteisen vuoropuhelun henkilömiinoista neuvoston 62. istunnossa vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla.
Henkilömiinat on suunniteltu räjähtämään vastauksena henkilön läsnäoloon, läheisyyteen tai kosketukseen. Ne asetetaan tyypillisesti käsin, mutta niitä voidaan myös levittää lentokoneiden, rakettien ja tykistön avulla tai tiputtaa drooneista ja erikoisajoneuvoista. Henkilömiinat eivät pysty tekemään eroa sotilaiden ja siviilien välillä, niiden umpimähkäisyys tekee niistä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden nojalla laittomia.
Henkilömiinat ovat vaarallisia, kunnes ne raivataan ja tuhotaan. Miinoitettu maa voi johtaa siviiliväestön pakkosiirtoihin, estää humanitaarisen avun toimittamisen sekä estää maataloustoiminnan. Human Rights Watchin 8. huhtikuuta 2025 julkaiseman raportin mukaan 8. joulukuuta 2024 jälkeen Syyrian 14-vuotisen konfliktin aikana käytettyjen henkilömiinojen, rypäleammusten ja muiden aseiden saastuttama maaperä on tappanut ainakin 249 ihmistä, mukaan lukien 60 lasta, ja haavoittanut 379 ihmistä.
Human Rights Watchin 8. huhtikuuta 2025 julkaiseman raportin mukaan 8. joulukuuta 2024 jälkeen Syyrian 14-vuotisen konfliktin aikana käytettyjen henkilömiinojen, rypäleammusten ja muiden aseiden saastuttama maaperä on tappanut ainakin 249 ihmistä, mukaan lukien 60 lasta, ja haavoittanut 379 ihmistä.
Landmine Monitor totesi vuoden 2024 raportissaan, että siviilit muodostivat 84 prosenttia kaikista kirjatuista henkilömiinauhreista vuonna 2023, ja 37 prosenttia uhreista oli lapsia, kun ikä kirjattiin. Vuonna 2023 eniten uhreja kirjattiin Myanmarissa, jossa juntan joukot ja oppositio sekä etniset aseelliset ryhmät ovat käyttäneet henkilömiinoja kaikissa Myanmarin 14 osavaltiossa, mikä vaikuttaa noin 60 prosenttiin maan kunnista.
Maailmanlaajuinen ryhmä maita, mukaan lukien Algeria, Kroatia, Mosambik, Peru, Etelä-Afrikka, Iso-Britannia ja Vanuatu, toimittivat päätöslauselman neuvostolle. Päätöslauselmassa pannaan merkille valtioiden, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan myönteiset ponnistelut henkilömiinojen humanitaaristen vaikutusten käsittelemiseksi sekä panemalla täytäntöön Ottawan miinakieltosopimus. Se kehottaa kaikkia maita liittymään sopimukseen ja "tehostamaan ponnistelujaan henkilömiinojen aiheuttaman kärsimyksen ja uhrien päättämiseksi".
Miinakieltosopimus, jonka 165 maata on ratifioinut, kieltää henkilömiinojen käytön, tuotannon, siirron ja varastoinnin ja vaatii sopimusosapuolia tuhoamaan miinavarastot, raivaamaan miinoitettuja alueita sekä auttamaan uhreja. Venäjä ei ole liittynyt sopimukseen, ja sen joukot ovat käyttäneet laajasti henkilömiinoja Ukrainassa sen tekemän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen vuonna 2022, mikä on aiheuttanut siviiliuhreja ja saastuttanut maatalousmaata. Miinakieltosopimuksen jäsenmaa Ukraina on myös käyttänyt henkilömiinoja vuodesta 2022 lähtien ja saanut niitä Yhdysvalloista sopimuksen vastaisesti.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja epävarmuus Euroopan tulevasta turvallisuudesta vaikeuttavat osaltaan ilmapiiriä, viiden Euroopan unionin jäsenmaan harkitessa eroamista sopimuksesta. Maaliskuun 18. päivänä Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan puolustusministerit ilmoittivat hallitustensa aikomuksesta vetäytyä sopimuksesta. Suomen pääministeri Petteri Orpo ilmoitti 1. huhtikuuta, että hänen hallituksensa valmistautuu vetäytymään sopimuksesta, jotta "meillä olisi mahdollisuus varautua turvallisuusympäristön muutoksiin monipuolisemmin".
Miinakieltosopimuksesta vetäytyminen edellyttää yleensä asianomaisen sopimusvaltion virallista parlamentin hyväksyntää. Sopimuksen 20 artikla nimenomaisesti estää aseelliseen konfliktiin osallistuvaa sopimusvaltiota vetäytymästä ennen konfliktin päättymistä. Mahdollinen vetäytyminen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun irtisanomisasiakirjat on toimitettu YK:lle ja sopimuksen sopimusvaltioille, kunhan maa ei ole tuolloin mukana aseellisessa konfliktissa.
Yli kolmen vuosikymmenen ajan Yhdysvallat on ollut maailman suurin humanitaarisen miinanraivauksen, miinariskikoulutuksen ja henkilömiinoista selvinneiden kuntoutusohjelmien rahoittaja. Trumpin hallinnon suuret leikkaukset ulkomaiseen apuun kuitenkin häiritsevät nyt miinanraivausoperaatioita. Tuhansia miinanraivaajia on irtisanottu tai asetettu virkavapaalle odottamaan näennäisten tarkistusten valmistumista.
Neuvoston nykyisistä 47 jäsenestä 40 on ratifioinut miinakieltosopimuksen. Kiina, Kuuba, Georgia, Kirgisia, Marokko, Etelä-Korea ja Vietnam eivät ole.
Neuvoston päätöslauselmassa sanotaan, että kaikkien valtioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien tulisi tehdä yhteistyötä miinanraivaustoimien nopeuttamiseksi ja osallistavan, syrjimättömän ja kattavan uhriavun varmistamiseksi. Se kehottaa myös "koordinoituihin, monialaisiin ponnisteluihin", jotta henkilömiinoista selvinneiden – erityisesti lasten, heidän perheidensä ja yhteisöjensä – tarpeisiin vastataan tehokkaasti ja "heidän ihmisoikeuksiaan edistetään ja suojellaan".
"Niiden Euroopan maiden, jotka haluavat vetäytyä miinakieltosopimuksesta, lausunnot jättävät huomiotta syyt, miksi ne alun perin liittyivät sopimukseen", Wareham sanoi. "Heidän pitäisi muistuttaa itseään siitä, miksi henkilömiinoja on perusteellisesti leimattu vuosikymmenien ajan, eikä pyrkiä palauttamaan tätä kammottavaa asetta."
Human Rights Watch on yksi vuoden 1997 Nobelin rauhanpalkinnon saaneen kansainvälisen maamiinojen kieltämiskampanjan ja Cluster Munition Coalitionin perustajista. Se osallistuu kampanjan vuotuisiin maamiinojen ja rypäleammusten seurantaraportteihin.
Käännetty englanninkielestä.